ASBESTI JA SEN VAARALLISUUS

Asbesti on yleisnimitys kuitumaisille silikaattimineraaleille, joita yhdistää hyvä mekaaninen ja kemiallinen kestävyys sekä pölyävyys käsiteltäessä. Yleisimpiä asbestimineraaleja ovat 

  • Krysotiili 
  • Antofylliitti
  • Tremoliitti
  • Aktinoliitti  
  • Amosiitti
  • Krokidoliitti 

Asbesti on karsinogeeni ja aiheuttaa syöpää. Asbestin vaarallisuus perustuu sen hajoamiseen mikroskooppisen pieniksi ja ohuiksi kuiduiksi, jotka kerääntyvät hengittäessä keuhkoihin. Asbestipölyä ei voi nähdä paljaalla silmällä eikä siltä voi suojautua tavallisilla hengityssuodattimilla. Asbestin terveydelle haitalliset vaikutukset paljastuvat tavallisesti vasta noin 10-30 vuoden kuluttua altistuksesta. Suomessa arviolta noin 200 000 henkilöä on altistunut asbestille ja edelleen vuosittain noin tuhat henkeä sairastuu asbestin aiheuttamiin sairauksiin. Sairastuminen vaatii yleensä pidemmän altistumisajan, mutta pienintä terveydelle haitallista altistumisrajaa ei tunneta.



ASBESTIN KÄYTTÖ

Suomessa asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa vuosien 1920-1993 välillä, mutta erityisen paljon sitä käytettiin 1960- ja 1970-luvuilla. Asbestia on käytetty sen erityisten ominaisuuksien, kuten taipuisuuden, palonkestävyyden ja lämmöneristävyyden vuoksi. Vuodesta 1994 lähtien asbestipitoisten materiaalien valmistus ja käyttö on ollut kiellettyä.

Asbestia saattaa löytyä rakenteista mm. 

  • kaakeleiden kiinnitys- ja saumalaasteista
  • tasotteista 
  • muovimatoista ja liimoista 
  • maaleista
  • eristeistä 
  • rakennuslevyistä 
  • äänieristeistä
  • julkisivumateriaaleista. 

Asbesti ei ole rakenteissa sinällään vaarallista ehjänä, mutta sitä poistettaessa syntyvä pöly on hengitettynä vaarallista. Asbestia saattaa löytyä myös jo kertaalleen saneeratuista tiloista, esimerkiksi uuden lattiamaton alle remontin yhteydessä jätetyn vanhan maton liimasta.